”Upea potilaamme Niina lähetti meille palautetta 5 kuukautta leikkauksen jälkeen – hän kertoi kuulumisiaan sekä suunnitelmistaan tulevalle kesälle”. Erinomaista, Niina! Olemme todella ylpeitä siitä työstä, jonka olet tehnyt terveytesi eteen.
En ole koskaan ollut se porukan laihin, mutta vielä opiskeluaikoina painoni pysyi ihan siedettävissä lukemissa. Sitten tuli ”elämä”, lapset ja arkikiireet. Itsestä huolehtiminen jäi ja paino alkoi hiipiä ylöspäin.
Vuosien saatossa olen sitä tiputellut milloin milläkin (ruokavalio, pussikuurit, laihdutuslääkkeet…) keinoin, mutta lopputulos ei koskaan ollut pysyvä.
Vuonna 2025 törmäsin muutamiin some-tileihin, joissa oli laihdutusleikkauksen läpikäyneitä. Rupesin seuraamaan heitä ja tutkimaan asiaa tarkemmin. Lopulta kesällä päädyin siihen, että tämä voisi olla minullekin työkalu voida paremmin, koska itse en ylipainoani saa pois. Päädyin ottamaan yhteyttä Bariatric Serviceen.
Kirurgin konsultaation jälkeen tein lopullisen päätöksen ja leikkauspäivä sovittiin marraskuulle 2025. Tämän jälkeen tulikin roppakaupalla diagnooseja työterveydestä – vaikka luulin olevani terve. Tutut kansansairaudet verenpaine- ja diabetes, lisäksi vakava uniapnea ja polven nivelrikko tulivat seurakseni. Siinäpä oli sulattelemista! Samalla kiitin itseäni, että olin jo leikkauspäätöksen tehnyt!
Leikkaus sujui hyvin, samoin toipuminen. Kipuja tai muitakaan ongelmia ei ole ollut. Myös ruokailun opettelu on sujunut. Muutamat ruoka-aineet aiheuttavat minulle hankaluuksia, mutta niiden kanssa olen oppinut elämään ja esimerkiksi leipää vältän toistaiseksi. Aamupuurosta ja rahkasta marjoilla on tullut suurinta herkkua, entisen herkuttelun sijaan!
Nyt, hieman vaille 6 kk leikkauksesta, voin onnellisena todeta voivani äärimmäisen hyvin. Matkalle on jäänyt viime kesästä -39 kg (joista leikkauksen jälkeen -29,4 kg) ja edelleen paino on laskusuunnassa, muutosmatkani siis jatkuu!
Närästys jäi leikkauspöydälle, verenpaine- ja diabeteslääke on lopetettu. Myös polvikipu on hävinnyt.
Miten voikaan iloita, kun löytää vaatteita ihan paikallisista kaupoista ja normaalikokoja suoraan hyllystä! Juuri ostin juhlamekon kokoa 42/44, kun aiemmin käytössä oli 52-56 koot. Talvella opin myös nauttimaan kerrospukeutumisesta – nyt kun sinne toppavaatteiden alle mahtui useampia kerroksia!
Entisestä sohvaperunasta on kuoriutunut aktiivinen liikkuja, joka nauttii siitä kun tekeminen ei heti hengästytä.
Lenkit koirien kanssa on vaivihkaa pidentyneet, vesijuoksu ja sähly kuuluvat arkeeni. Aloitin myös kuntosalilla käymisen (minä, joka olen sitä aina inhonnut!!) ja sehän on yllättävän mukavaa. Myös rakkaan agilityharrastuksen parissa olen jaksanut huomattavasti paremmin.
Nyt huomaan miten väsynyt olin ennen leikkausta. Töistä kotiin päästyäni kutsui useimmiten sohva ja päiväunet. Voin pahoin – se on helpompi tunnustaa nyt kuin silloin… Liikunta ei maistunut ja kaikki tekeminen hengästytti. Ärsytti kun ei varpaankynsiä taipunut leikkaamaan eikä vaatteet istuneet päällä. Näin jälkikäteen on myös ihmeteltävä, miksi terveydenhuollon ammattilaiset eivät kertoneet leikkauksen mahdollisuudesta, kun kuitenkin vuosien saatossa olen hakenut apua painooni ja BMI:ni oli 45.
Olen teille niin kiitollinen saamastani avusta. Ja miten ihana ja ammattitaitoinen henkilökunta klinikalla on.
Täällä odotetaan innolla tulevaa kesää ja sen retkiä! Virtaa ja energiaa on hurjasti enemmän kuin vuosi sitten!
