Miten hoidamme potilaitamme - mitä odottaa? » Bariatric Services

Mitä tapahtuu ennen lihavuusleikkausta, leikkauspäivänä sairaalassa ja välittömästi sen jälkeen?

Vastaajana Ilmar Kaur, Bariatric Servicesin kirurgi

Ennen lihavuusleikkausta

Kun päätös leikkauksesta on tehty, millaisia tutkimuksia potilaille tehdään ennen lihavuusleikkausta? 

Ennen lihavuusleikkausta potilas täyttää pitkän ja perusteellisen terveystietolomakkeen (5 sivua), mistä saamme tärkeimmät tiedot potilaan terveydentilasta. Tämä saattaa vaikuttaa turhalta, mutta kyseiset tiedot ovat hyvin tärkeitä, jotta hoito olisi turvallista. Kaikilta potilailta otetaan ennen leikkausta verikokeet, jossa mitataan mm. vitamiini- ja rautataso, koska näitä tulee seurata myös leikkauksen jälkeen. Tällöin on hyvä, kun leikkausta edeltävät vertailuarvot ovat olemassa.

Teemme kaikille potilaille leikkausta edeltävän gastroskopian, sekä yli 50-vuotiaille potilaille EKG-tutkimuksen. Muitakin tutkimuksia suoritetaan, jos potilaan terveydentila sitä vaatii. Tällaisia tutkimuksia voivat olla esim. ultraääni ja röntgentutkimukset sekä mahdolliset konsultoinnit esim. kardiologin kanssa.

Vatsan tähystyksen eli gastroskopian tekeminen on yksi potilaiden suurimpia pelkoja. Onko se välttämätöntä?

Gastroskopia on välttämätön erilaisten ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen sairauksien poissulkemiseksi. Esimerkkejä tällaisista sairauksista ovat kasvaimet, haavat ja polyypit. Toimenpidettä ei kannata kuitenkaan jännittää, koska pyrimme tekemään sen vasta nukutuksessa juuri ennen leikkausta.

Mitä tapahtuu, jos gastroskopiassa löydetään jotain yllättävää?   

Tällöin leikkausta siirretään, kunnes asia selviää. Tällaisen yllättävän löydöksen riski on pieni 1:100, eli yleensä emme löydä mitään, mikä estäisi leikkauksen.

Millainen lihavuusleikkausta edeltävä dietti on ja mihin sitä tarvitaan? 

Tavallinen lihavuusleikkausta edeltävä dietti kestää 2 viikkoa ja tarkoittaa käytännössä diettiä, jossa ravinnosta saatu energia on noin 1000kcal päivässä. Leikkausta edeltävän dietin tarkoituksena on pudottaa painoa 5–6 kg lyhyessä ajassa. Kun paino putoaa nopeasti, ensimmäisenä häviää maksassa oleva rasvakudos ja sen seurauksena maksan koko alkaa normalisoitua. Se puolestaan helpottaa ja nopeuttaa leikkauksen suorittamista, sillä suuri ja rasvoittunut maksa lepää kirjaimellisesti mahalaukun päällä ja sen siirtäminen leikkauksen aikana voi olla hyvinkin haastavaa. Potilaat, joiden painoindeksi on alle 35, eivät tarvitse leikkausta edeltävää diettiä.

Perutaanko leikkaus, jos sitä edeltävä dietti ei onnistu?

Ei, mutta todennäköisesti leikkaus kestää silloin kauemmin. Tämä on kuitenkin lähinnä kirurgin ongelma, ei potilaan.

Mitä sairaalassa tapahtuu?

Tavallisesti potilas saapuu sairaalaan leikkauspäivän aamuna. Teemme yleensä 5-6 leikkausta päivässä, joten emme valitettavasti voi tarjota kaikille potilaille leikkausaikaa heti aamusta. Leikkaus tehdään aina nukutuksessa ja se on laparoskooppinen eli tähystysleikkaus. Leikkaus tehdään viemällä vatsaonteloon 5 kynänpaksuista välinettä pienten leikkaushaavojen kautta. Leikkaus kestää tavallisesti noin 40–60 minuuttia. Nopea potilaan aktivoituminen on tärkeää, se edesauttaa ja nopeuttaa toipumista. Sängystä kannattaa nousta mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen. Kävely kannattaa aloittaa mahdollisimman pian eli käytännössä 1,5–2 tuntia leikkauksen jälkeen. Potilas voi alkaa juoda vettä heti nukutuksesta herättyään, jos ei esiinny pahoinvointia eikä oksentelua.

Kuinka kauan potilaan on oltava sairaalassa leikkauksen jälkeen?

90 % potilaista kotiutuu ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Vielä muutama vuosi sitten potilaat olivat sairaalassa 2–3 yötä. Jos potilas ei voi tai ei halua palata kotimaahansa seuraavana päivänä, mutta olo on kuitenkin hyvä, hänet voidaan sijoittaa sairaalan vieressä sijaitsevaan hotelliin.

Mistä se johtuu? Paranevatko potilaat nykyisin nopeammin?

Niinkin voidaan sanoa. Syyt siihen, miksi jotkut potilaat jäävät vuorokautta pidemmäksi ajaksi sairaalaan, liittyvät yleensä arjesta selviytymiseen.  Tällaisia syitä voivat olla tavallista pitempään leikkauksen jälkeen kestänyt kipu tai sitten kyvyttömyys heti leikkauksen jälkeen juoda ja vähän myöhemmin syödä riittävästi. Nämä ovat tyypillisiä syitä erityisesti ruoansulatuskanavan leikkauksissa. Panostamme hoidon laatuun ja järjestelmällisyyteen. Olemme arvioineet kaikki potilaille tehtävät toimenpiteet sairaalassa järjestelmällisesti ja kriittisesti.  Tavoitteenamme on vähentää potilaan leikkauksen jälkeisiä oireita ja taata nopeampi toipuminen. Kutsumme sitä nopean parantumisen ohjelmaksi.  

Nopean parantumisen ohjelma – mitä se tarkoittaa?

Kuten mainitsin, sen tärkein tavoite on vähentää potilaan epämukavuutta sekä leikkauksen jälkeisiä oireita, jotka liittyvät kirurgiaan. Tulos näkyy siinä, että nykyisin leikattavat potilaat eivät tunne seuraavana päivänä merkittävää kipua, he kykenevät juomaan itse riittävästi sekä pystyvät halutessaan vaikka ajamaan itse autolla kotiin toiselle puolelle Viroa. Mikä tärkeintä, potilaiden hoito on turvallisempaa ja komplikaatioiden riski on pienempi. Saavutetun hyvän tuloksen edellytyksenä on ollut paljon pieniä muutoksia päivittäisissä hoitokäytännöissä sekä kyseisten muutosten järjestelmällinen toteuttaminen.

Mainitse jotain esimerkkejä.

Tärkeintä on positiivisen ilmapiirin luominen. Vuorovaikutus on tärkeää. Positiivinen asenne, potilaan rohkaiseminen, pelkojen vähentäminen, toimenpiteiden selittäminen ennakkoon, syystemaattinen kivunhoito, sivuvaikutuksia aiheuttavien lääkkeiden välttäminen, potilaiden nopea aktivointi, hyödyttömistä ja potilaille epämiellyttävistä rutiininomaisista käytännöistä luopuminen: tällaisia ovat esimerkiksi vatsaonteloon jätettävät dreenit, lihakseen pistoksena tehtävät kipulääkkeet, virtsakatetrit, nenä-mahaletkut. Luonnollisesti tähän kuuluu myös laadukas kirurgia, suun kautta otettavien nesteiden suosiminen heti leikkauksen jälkeen jne. Ja vielä kerran: potilaan kanssa keskusteleminen, selittäminen, rohkaiseminen ja rauhoittaminen. Tiivistettynä parantumista nopeuttavan ja edistävän ympäristön luominen.

Eivätkö potilaat pelkää mennä kotiin heti seuraavana päivänä suhteellisen ison leikkauksen jälkeen?

Jos potilaalla ei ole jotain pakkottavaa tarvetta jäädä sairaalaan pidemmäksi aikaa, hän tuntee olonsa aina paremmaksi kotona. Olemme aktiivisesti yhteydessä potilaaseen tämän lähdettyä sairaalasta.Tämä tarkoittaa aina puhelinsoiton päässä olemista, jos potilas tarvitsee apua. Tässä on hyvä mainita, että vaikka annan kaikille potilaille puhelinnumeroni, minulle soitetaan vain noin 3–4 kertaa vuodessa. Potilaat pärjäävät kotona hyvin, hätätilanteita esiintyy hyvin harvoin.

Milloin voi mennä töihin tai treeneihin?

Riippuu työstä. Toimistotyössä riittää 2 viikon sairasloma, matkustamista edellyttävässä tai fyysisessä työssä 3–4 viikkoa sairaslomaa. Potilaat selviytyvät päivittäisistä kotiaskareistaan kyllä heti, mutta he tarvitsevat aikaa tottuakseen uuteen tilanteeseen, lähinnä syömiseen. Työympäristössä tällaista aikaa ei yleensä ole ja siksi suosittelenkin myös ns toimistotyön tekijöitä pitämään 2 viikkoa sairaslomaa.

Kevyen liikunnan, kävelyn, voi aloittaa ja sitä myös suositellaan heti leikkauksen jälkeen. Rasitusta ja intensiivisyyttä kannattaa lisätä pikkuhiljaa. On hyvä edetä omaa kehoa kuunnellen. Yleensä kaikenlaista liikuntaa voi harrastaa jo n. kuukauden kuluttua leikkauksesta.

 

TESTAA SOPIVUUTESI

Kysy lääkäriltä, sopiiko lihavuusleikkaus Sinulle