Vähentääkö ylipaino kilpailukykyä työmarkkinoilla?
Ennen lihavuusleikkausta
Tekijä: Ilmar Kaur, lihavuuskirurgian erikoislääkäri

Nykyään on muotia puhua sijoittamisesta – miten sijoittaa rahansa niin, että se tuottaisi mahdollisimman paljon? Varallisuuden kasvattaminen on tietenkin tärkeää, mutta hyödyllisintä on terveyteen sijoittaminen.

Hyvä terveys mahdollistaa täysipainoisemman ja pidemmän elämän. Hyvästä terveydestä seuraa myös parempi työkyky, jonka avulla saavuttaa enemmän uralla ja työelämässä.

Ylipaino ja liikalihavuus vaikuttavat negatiivisesti sekä terveydentilaan että työkykyyn

Useat tutkimukset esimerkiksi vahvistavat, että ylipainoisten ihmisten on huomattavasti vaikeampaa pysyä kilpailussa työmarkkinoilla. Toisaalta syy on ennakkoluuloissa, joiden mukaan ylipaino liittyy laiskuuteen ja vähäiseen itsehillintään. On kuitenkin todettava, että tutkimusten perusteella liikalihavuus vähentää oikeasti ihmisten työkykyä. Sairaana töissä oltujen päivien sekä sairauspäivien lukumäärä on suurempi, ja työttömyyden määrällä on positiivinen yhteys painoindeksiin. Kaalukirurgia Keskuksen potilaista 94 % on 18–60-vuotiaita, eli työikäisiä ihmisiä. Koska lihavuuskirurgia on tehokkain näyttöön perustuva ylipainon hoitomenetelmä, jonka tulokset näkyvät nopeasti, juuri lihavuuskirurgiapotilaiden perusteella voidaan analysoida painonpudotuksen vaikutusta ihmisen työkykyyn mahdollisimman tarkasti.

Painon pudottaminen lisää kilpailukykyä

Vuonna 2016 julkaistu, USA:ssa tehty tutkimus osoitti, että lihavuuskirurgian jälkeen potilaiden sairauspäivien ja sairaana töissä oltujen päivien lukumäärä väheni lähes 30 %. Ylipainoisten työntekijöiden sairauspäivät johtuivat enimmäkseen liiallisen painon aiheuttamista terveysongelmista, mutta usein myös mielenterveysongelmista. Psyykkisten ongelmien syntymiseen vaikuttavat varmasti myös edellä mainitut ylipainoon liittyvät ennakkoluulot ja siitä aiheutuva syrjintä työpaikalla.

Tutkimukset sekä USA:ssa että Euroopassa ovat lisäksi vahvistaneet, että työkyvyn paranemisen ohella painonpudotus nostaa myös työllisyysastetta. USA:ssa vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että ennen lihavuuskirurgiaa 37 % potilaista ei työskennellyt, mutta 30 kuukauden kuluttua leikkauksesta työttömien osuus oli laskenut 21 %:iin. Vuosina 2010–2015 Ranskassa 238 työikäiselle potilaalle tehty tutkimus osoitti, että kun ennen leikkausta heistä työskenteli 158, niin 2 vuoden kuluttua lihavuuskirurgiasta töissä kävijöitä oli 199 – tilastollisesti tärkeä muutos kohti suurempaa työllisyysastetta. Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että ennen leikkausta työttömänä olleet potilaat onnistuivat löytämään kolme kertaa todennäköisemmin uuden työpaikan verrattuna testiryhmän edelleen ylipainoisiin potilaisiin.

Tutkimuksen tekijät päättelivät molemman tutkimuksen perusteella, että painonpudotus paransi merkittävästi ylipainosta kärsivien ihmisten mahdollisuuksia työvoimamarkkinoilla ja että painonpudotuksesta aiheutuvalla parantuneella kunnolla on suora ja vahva yhteys lisääntyneeseen työllisyysasteeseen.

Työrutiini auttaa ylläpitämään painonpudotusta

Lihavuuskirurgia on tehokkain ylipainon hoitotapa, mutta aina löytyy potilaita, jotka eivät ole tyytyväisiä hoidon jälkeiseen painoonsa. Leikkauksen onnistuminen riippuu pitkälti sitä tukevasta elämäntyylistä, ja sillä on suora yhteys työntekoon. Jos liikalihavuudesta parantuminen auttaa ihmiset takaisin töihin, niin töissä käyminen auttaa puolestaan parantamaan ja ylläpitämään painonpudotusta.

Työssäkäyvien ja työttömien lihavuuskirurgiapotilaiden leikkauksenjälkeistä fyysistä aktiivisuutta vertaileva tutkimus nimittäin vahvisti, että työssäkäyvät ihmiset ovat fyysisesti aktiivisempia, mikä puolestaan lisäsi painonpudotusta.  Työskentelevät potilaat liikkuvat enemmän ja heidän elämäntyylinsä, päivärutiininsa ja ruokailutottumuksensa edistävät painonpudotuksen pysymistä. Oma osansa on myös työttömien potilaiden huonommalla sosioekonomisella asemalla. Tiedämme hyvin, että ylipaino vaarantaa enemmän pienituloisia ihmisiä, ja myös heidän riskinsä leikkauksenjälkeiseen painonnousuun on siksi suurempi. Siksi suosittelemme potilaillemme töihin paluuta mahdollisimman pian, ja myös kannustamme työttömiä potilaita etsimään aktiivisesti töitä. Työllä ja kutsumuksella on suora vaikutus painoomme.

Ensisijaisesti kannattaa sijoittaa omaan elämänlaatuun ja työkykyyn

Ylipaino ei suinkaan ole suppeasti lääketieteellinen tai esteettinen ongelma, vaan sillä on suora vaikutus sekä yksilön että yhteiskunnan (meidän kaikkien) vaurauteen. Laskenut työkyky ja kasvaneet terveydenhoitokustannukset ovat vain joitain avainsanoja.

Siksi onkin tärkeää, ettemme torjuisi emmekä leimaisi ylipainoisia ihmisiä, mutta rohkaisisimme samalla valtiona, työnantajina, kollegoina ja ystävinä ihmisiä etsimään ratkaisuja paino-ongelmiinsa, oli se sitten aina ensiksi painonpudotusta edistävä elämäntapa tai tarvittaessa ja potilaalle sopiessa kirurginen hoito. Ylipaino ei ole luonnevika vaan monisyinen sairaus, jonka hoito antaa lisää elinvuosia ja parantaa elämänlaatua.

Mielenrauhan saavuttamiseksi taloudellinen varmuus on ehdottomasti tärkeää. Ei kuitenkaan ole salaisuus, että sairas ja huonosti voiva ihminen ei myöskään voi iloita tilinsä saldosta. Kuten sanontakin muistuttaa, on järkevää sijoittaa ensisijaisesti omaan terveyteen. Siten takaamme pidemmän ja terveemmän elämän, paremman työkyvyn, suuremmat tulot ja paremman elämänlaadun. Sen, joka haluaa nauttia myöhemmin elämässä täysillä ja pitkään tämän päivän työn hedelmistä, on aloitettava terveyteen panostaminen jo tänään – oli se sitten haitallisista tottumuksista luopuminen, painon pudottaminen tai jonkun muun terveysongelman ratkaiseminen, mitä on toistaiseksi koko ajan lykätty.